Kaikki oli hyvin pitkän aikaa. Todella pitkään. Voin hyvin, enkä itkenyt minkään ulkomuotooni liittyvän asian vuoksi. Tunsin itseni kauniiksi ja upeaksi. Tänään taas itkua olen pidätelly moneen otteeseen. En tiedä mikä mua taas vaivaa. Nytki silmät on niin täynnä kyyneliä, etten ole varma kirjoitanko oikein. Uskoisin että kaikki alkoi siitä, että ajauduin lukemaan keskustelua siitä mitä tyttöystävät sanoo kun poikaystävät runkkaa ja siinä tuli esiin porno, pettäminen ja kaikki tollainen. Poikaystävälleni olen sanonut että runkatkoon kuinka paljon haluaa, mutta ilman porna, en hyväksy pornoa, en halua että hän katsoo suuririntaisia, kauniita ja ALASTOMIA naisia, jotka keikistelee ja en halua edes ajatella enempää. Nyt jos joku mies lukee tätä hän ajattelee, että vittu tollasta muijaa mä en kyl kattelis ollenkaan! En tiedä miks olen niin tiukka tässä asiassa, mutta tahdon olla ainoa nainen jonka poikaystäväni näkee alasti. Tahtoisin luottaa siihen, ettei hän katso pornoa, mutta mielessä kaivertaa silti, että "Kuitenkn hän ..." Olen tas aivan sekaisin, enkä tiedä mitä teen. Kutsua odottelen vieläkin terapiaan... Ja sitten saa taas kuunnella, että olet hyvä tollasena, sun pitäis vaan tykätä ittestäs ym.ym. Kun se oliskin noin helppoa. Kun se ei ole. Haluisin hyvän itsetunnon HALUAN OLLA TAAS TERVE! Miksi en parane, miksi taa noidankehä vaan jatkuu ja jatkuu? Haluan vaan pois.